Matti Johannes Koivun levy Irwin Goodmanin lauluja, josta intoilin jo tammikuun alussa, pääsi keskiviikkona viimein kauppoihin. Laitettuani sen soimaan ja istahdettuani kuuntelemaan, tuntuivat laulujen tarinat vievän minut vuosikymmenten taa ja todellisuuteen, jota silloin elettiin. Naimisiinmenot, tehdastyö, Las Palmas; eihän tätä maailmaa enää ole olemassa. Eikä kukaan populaarimusiikissa ainakaan laula siitä.En päässyt levyä loppuun asti kun aloin vähitellen kuunnella tarinoita eri korvalla: kaikki alkoi siitä kun mä lopputilin sain ja raha ratkaisee / ne mittaa syvyyden myös kumarruksen. Las Palmas on ehkä vaihunut Phuketiin, mutta tehtaita suljetaan ja irtisanomisia rapisee nykyään siihen tahtiin, ettei 60-luvulla varmaan osattu edes arvata. On myös täysin loogista, että juuri Koivu on tarttunut Goodmanin materiaaliin ja levyttänyt siitä omanlaisia, herkkiä ja synkkiä tulkintojaan. Irwin Goodmanin lauluja jatkaa selkeässä linjassa Koivun kahden ensimmäisen sooloalbumin kanssa, joiden tarinat myöskin tuntuvat kertovan menneestä maailmasta. Aiheet eivät ole kovin kaukana Vexi Salmen teksteistä.
Salmen sanoitukset nousevatkin ehdottomasti levyllä keskiöön. Pidän tietysti paljon Matti Johanneksen koivumaisista tulkinnoista ja Goodmanin sävellyksistä, mutta jonkun muotin rikkojan joukkoon olisin kaivannut - sellaisen, joita Koivun omilta levyiltä aina löytyy. Muutoin kappalevalinnat ovat hienon monipuolisia. Suurimmasta osasta niitä en saa perehtymättömyyteni vuoksi alkuperäisversiota päähäni, ja hyvä niin. Näin voin kuunnella tätä tribuuttilevyä ihan omana kokonaisuutenaan, todella hienona ja koskettavana sellaisena.
Levyn materiaalia voi käydä kuuntelemassa MySpacessa ja ensi viikosta lähtien keikoilla ympäri maan:
7.3. Belly, Helsinki
12.3. Wanha Jokela, Joensuu
13.3. Henry's Pub, Kuopio
14.3. Vakiopaine, Jyväskylä
20.3. Dynamo, Turku
21.3. Hälläpyörä, Hämeenlinna
22.3. Telakka, Tampere
25.3. WeeGee-klubi, Espoo
4.4. Torvi, Runorock, Lahti
24.4. Lutakko, Jyväskylä
1.5. Yo-talo, Tampere
16.5. Isojano-festivaali, Lahti
2 kommenttia:
Tämä levy on kyllä malliesimerkki siitä, miten niitä tunnettuja lauluja pitää versioida. Täysin omakseen ottaen, suurella tunteella. On jotenkin äärettömän hienoa, että meillä Suomessa on näitä mattijohanneskoivuja, jotka uskaltavat ja osaavat tehdä oikeasti innostavaa musiikkia, vaikka sitten muiden biisejä coveroiden.
Matti Johannes Koivu on kyllä ihailtavan lahjakas (sekä tuottelias), ja tekee tosiaan tunteella niin omat matskut, lasten levyt kuin koveritkin. Ja lisäks arvostan tosiaan, että meidänkin sukupolven muusikot julkaisee kantaaottavaa materiaalia, vaikka sitten muiden kirjoittamaa. Kunnon folk-hengessä, ikään kuin. :)
Lähetä kommentti