Viisuista

On jälleen koittanut aika juhlistaa eurooppalaisen musiikin parhaimmistoa. Illalla 25 finaaliin yltänyttä maata kilpailee Belgradissa katsojien äänistä ja Euroviisuvoittajan tittelistä, mukana taistossa tietenkin ikioma Teräsbetonimme. Televisiottomana en ole lainkaan perillä tällä viikolla järjestettyjen semifinaalien menoista ja meiningeistä, mutta pienen briiffauksen jälkeen olen täysin valmis illan show'hun. Suosikkikin on jo valittuna: sehän on Ranska ja Sébastien Tellier. Totta kai.

Valinta ei ollut kovin vaikea - etenkään, kun sen tekee viisun viisua kuulematta. Ranska on tänä vuonna murtanut Euroviisu-käyttäytymistä niin omalta osaltaan kuin yleisestikin. Tellier on ensinnäkin ainoa esiintyjä, jonka (noh, myönnettäköön, Charlotte Perrellin lisäksi) tunnistan edustajien joukosta. Toisekseen Ranska vavisuttaa kaikkia perinteitään lähettämällä kisoihin ensimmäisen englanninkielisen viisunsa niiden iänikuisten ranskankielisten balladien sijaan. Luonnollisesti ratkaisu ehti jo aiheuttaa maassa kansallisen hätätilan.

Kamalan ryppyotsainen ratkaisu Tellierin kannattaminen on, mutta teen sen sillä varauksella, ettei edes minun huumorintajuni välttämättä riitä 23 euroviisukuraesityksen katsomiseen. Oikeudet muutoksiin siis pidätetään. Ja kävi Sébastienin miten tahansa, takuulla käyn katsomassa häntä Flow'ssa elokuussa. Häntä ja hänen partaansa.

MP3 Sébastien Tellier - Divine
Sébastien Tellierin albumilta Sexuality (2008).