Pitkän ja helteisen vappulomani ääniraidaksi muodostui vanha tuttu Nouvelle Vague. Kun rantakalliolla makailee sisiliskon tavoin, raajat kevätauringosta lämmenneinä, aaltojen liplatus taustamusiikkina, eivät yhtyeen sävelet riko autuasta tunnelmaa. Niiden avulla voi oikeastaan kuvitella loikoilevansa ranskalaisen jahdin kannella, aurinkolasit nenältä laiskasti valahtaneina ja samppanjalasi kädessä kuplivana. Mieluummin silti jäisin sinne rantakalliolle, havupuun katveeseen - niin sekaisin lämpö on minunkin pääni pistänyt.Viimeisin Nouvelle Vague -julkaisu, jos sitä sellaiseksi voi kutsua, oli viime vuoden Nouvelle Vague Presents New Wave. Levyllä ei tosin kuultu edes Marc Collinia tai Olivier Libaux'ta, vaan se oli parivaljakon keräämä kokoelma uuden aallon artistien levyttämiä, perinteisiä rock-kovereita: Joy Division versioi Velvet Undergroundin Sister Rayta, Silicon Teens The Kinksien You Really Got Me:tä ja niin edelleen. Nähtäväksi jää, onko uusia Nouvelle Vague -levyjä vielä tulossa; jossain vaiheessa konsepti alkaa takuulla kyllästyttää. Mutta ei aivan vielä. Kesällä ranskalaisyhtye kiertää Euroopan festareita ja oi miten hienoa olisikaan saada se Suomeenkin esiintymään. Yleensä suosin klubikeikkoja, mutta aamuyön hennossa valossa, kasteisten peltojen ympäröimänä - sinne Nouvelle Vaguen rytmit kuuluvat.
MP3
Nouvelle Vaguen albumilta Nouvelle Vague (2004).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti