Santogold ja CSS ovat molemmat saaneet oman osansa (blogi)hypetyksestä. Cansei de Ser Sexy ponnahti esiin kolmisen vuotta sitten, kun taas kuhina Santogoldin ympärillä lisääntyi lisääntymistään mitä lähemmäksi tämän esikoisalbumin julkaisupäivämäärä kävi (Suomessa vasta 14. toukokuuta). Indie-tanssahtelustahan molemmissa on kyse, joten äärimmäisen läheltä ensimmäisen musiikki toista liippaa.
Vaan tutustukaamme hieman tarkemmin Santogoldiin, eli Santi Whiteen. White toimi Epic Recordsin tuotantopäällikkönä vuosituhannen alkuun asti, kunnes jätti pestinsä kirjoittaakseen ja tuottaakseen Resin esikoisalbumin How I Do (2001). Menestystä ei herunut, joten White jatkoi laulamalla muun muassa punk-bändissään Stiffed sekä Mark Ronsonin menestysalbumilla Version (2007). Hiljalleen alkoi koittaa Santogoldin aika. White tunsi epäilemättä alan ihmisiä siinä määrin, ettei hänen tarvinnut kahdesti kysyä saadakseen albumilleen apua esimerkiksi M.I.A.:lta, Diplolta ja Bad Brainsin Chuck Treeceltä. Lopputulosta on tarkoituksenmukaisesti tiputeltu internetiin pala palalta, miksaus miksaukselta, kunnes levy lopulta saapuu Suomeenkin kaupan hyllyyn.
Tarttuvin Santogoldin pop-kappaleista on ehkä Lights Out, joka hipoo tarttuvuudessaan kuta kuinkin täydellisyyttä. Alussa mainitulta CSS:ltä olen puolestani kuunnellut biisiä Rat Is Dead (Rage), jonka voi ladata ilmaiseksi bändin nettisivuilta nyt kun sen seuraavan pitkäsoiton Donkey julkaisuun on aikaa reilu kuukausi. Kappale on vähemmän elektroninen ja enemmän kitarainen kuin mitä CSS:ltä on totuttu kuulemaan, ja toisin kuin yleensä, Lovefoxxx ihan laulaa, melko nätistikin vielä. Soitin Lights Outin ja Rat Is Dead (Rage):n peräkkäin, eikä ihme, että molemmat kappaleet ovat jumittuneet päähäni: niiden melodiat kulkevat samoilla linjoilla. Molemmat ovat tietenkin ammentaneet 80-luvun new wave-musiikista, joten yllättävää tämän ei pitäisi olla. Erona on, että Lights Out nousee ilmavuudessaan ja keveydessään sinne jonnekin, minne Rat Is Dead (Rage):n riitasoinnut eivät sitä päästä. Mutta ah, seuraavaksi onkin päätettävä kumpi laulajista voittaa pinkeimpien trikoiden taiston: Lovefoxxx vai Santogold?
Vaan tutustukaamme hieman tarkemmin Santogoldiin, eli Santi Whiteen. White toimi Epic Recordsin tuotantopäällikkönä vuosituhannen alkuun asti, kunnes jätti pestinsä kirjoittaakseen ja tuottaakseen Resin esikoisalbumin How I Do (2001). Menestystä ei herunut, joten White jatkoi laulamalla muun muassa punk-bändissään Stiffed sekä Mark Ronsonin menestysalbumilla Version (2007). Hiljalleen alkoi koittaa Santogoldin aika. White tunsi epäilemättä alan ihmisiä siinä määrin, ettei hänen tarvinnut kahdesti kysyä saadakseen albumilleen apua esimerkiksi M.I.A.:lta, Diplolta ja Bad Brainsin Chuck Treeceltä. Lopputulosta on tarkoituksenmukaisesti tiputeltu internetiin pala palalta, miksaus miksaukselta, kunnes levy lopulta saapuu Suomeenkin kaupan hyllyyn.
Tarttuvin Santogoldin pop-kappaleista on ehkä Lights Out, joka hipoo tarttuvuudessaan kuta kuinkin täydellisyyttä. Alussa mainitulta CSS:ltä olen puolestani kuunnellut biisiä Rat Is Dead (Rage), jonka voi ladata ilmaiseksi bändin nettisivuilta nyt kun sen seuraavan pitkäsoiton Donkey julkaisuun on aikaa reilu kuukausi. Kappale on vähemmän elektroninen ja enemmän kitarainen kuin mitä CSS:ltä on totuttu kuulemaan, ja toisin kuin yleensä, Lovefoxxx ihan laulaa, melko nätistikin vielä. Soitin Lights Outin ja Rat Is Dead (Rage):n peräkkäin, eikä ihme, että molemmat kappaleet ovat jumittuneet päähäni: niiden melodiat kulkevat samoilla linjoilla. Molemmat ovat tietenkin ammentaneet 80-luvun new wave-musiikista, joten yllättävää tämän ei pitäisi olla. Erona on, että Lights Out nousee ilmavuudessaan ja keveydessään sinne jonnekin, minne Rat Is Dead (Rage):n riitasoinnut eivät sitä päästä. Mutta ah, seuraavaksi onkin päätettävä kumpi laulajista voittaa pinkeimpien trikoiden taiston: Lovefoxxx vai Santogold?
MP3
Santogoldin albumilta Santogold (2008).
MP3
CSS:n tulevalta albumilta Donkey (2008).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti