Perjantailevy: There Is Love in You

Kuuntelen aika paljon downtempoa, jonka luonteeseen kuuluu tietty anonymiteetti ja pieneleisyys. Siksi kuulooni kantautuu väistämättä jonkin verran mielikuvituksetonta ja sielutonta elektromössöä, sitä kun on melko helppo luoda pieninkin resurssein. Toisinaan joukosta löytyy kuitenkin todellisia helmiä, joiden vuoksi koko äänitulvaa viitsii edes kahlata. Four Tet on kuulunut tähän joukkoon pitkään, eikä uusin levy tee poikkeusta.

Omistan Kieran Hebdenin levyistä ennestään vain jo lähes kymmenvuotiaan Pausen, mikä on kummallista. Four Tet on nimittäin Röyksoppin ja Airin ohella yksi suurimmista downtemposuosikeistani. There Is Love in You ei tee valtavia musiikillisia harppauksia edeltäjiinsä nähden vaan pohjavireenä on yhä erilaisten orgaanisten ja synteettisten ainesten yhteensekoittaminen. Kuten moni äänimaalailija, toimii myös Four Tet mielestäni parhaiten levykokonaisuutena, mikäli tuo kokonaisuus on taidokkaasti koottu. Jos uudelta levyltä pitää nostaa yksi ylitse muiden, on valintani Love Cry. Se vakuutti jo ensimmäisillä kuuntelukerroilla.

MP3 Four Tet - Love Cry
Four Tetin albumilta There Is Love in You (2010).

Vuoden levyt 2008

Melkein hävettää kirjoittaa vuoden parhaimmistosta, kun hyllyssä möllöttää huimat 12 levyä vuodelta 2008. Ehkä tässä on taas yhden uuden lupauksen paikka: osta enemmän uusia levyjä.

Muutaman sanasen jakaakseni voin kuitenkin todeta, että kärkipaikkani jakaantuivat viime vuonna tasaisesti Suomen, Ruotsin, Ranskan ja USA:n välille. Kotimaisessa musiikissa suurin positiivinen yllätys oli Eleanoora Rosenholm, jonka toinen levy Älä kysy kuolleilta, he sanoivat on aivan yhtä vahva kuin edeltäjänsäkin. Itse en näe mitään syytä, miksi Eleanooran kappaleiden aihevalintojen pitäisi käydä jossain vaiheessa puuduttavaksi. Päinvastoin, murhatarinoita ei voi koskaan kuulla liikaa.

Pakollista Ranska-osiota edusti vuonna 2008 M83, jonka Saturdays=Youth oli itselleni ensimmäinen kosketus kyseiseen artistiin. Levy oli kaikessa sofiacoppolamaisuudessaan täydellinen tausta loppukesälle sekä ajoittaiselle Ranskan kaipuulle, jota aiemmin on paikannut lähinnä Air.

Sen sijaan pohjoisamerikkalaisten kuuntelu jäi viime vuonna yllättävän vähälle. Sinänsä viihdyttävät MGMT tai Kings of Leon eivät kovasta yrityksestä huolimatta lopulta jättäneet kovinkaan innostuneeksi, ja ainoaksi kunniamaininnan arvoiseksi levyksi mantereelta päätyikin The Raconteursin Consolers of the Lonely. Broken Boy Soldiersia moniäänisempi Consolers ei ensi kuulemalta vaikuttanut kummoiselta elämykseltä, mutta vähitellen sen onnistui löytää paikka soittimestani. En voi kuin suositella.

Kuuntelukertojen sekä tykkäämisasteen perusteella voiton vei viime vuonna kuitenkin ylivoimaisesti Markus Krunegård. Laakson riveistä sooloiluun siirtynyt ruotsalainen yllätti Markusevangeliet-levyllään niin pahasti, että olen edelleen koukussa sen kuunteluun. Monia Krunegårdin tekstien päiväkirjamaisuus kaivertaa pahemman kerran, mutta omassa arvostusasteikossani amatöörimäinenkin aitous voittaa teeskentelyn aina 6-0. Toivottavasti Markuksesta kuullaan tänäkin vuonna, Laakson kanssa tai ilman.

MP3 Eleanoora Rosenholm – Suljetun osaston astronautti
Eleanoora Rosenholmin albumilta Älä kysy kuolleilta, he sanoivat (2008).

MP3 M83 – We Own the Sky
M83:n albumilta Saturdays=Youth (2008).

MP3 The Raconteurs – Salute Your Solution
The Raconteursin albumilta Consolers of the Lonely (2008).

MP3 Markus Krunegård – Rocken spelar ingen roll längre
Markus Krunegårdin albumilta Markusevangeliet (2008).

Sunnuntaimusiikkia: M83

Pienehkön hiljaiselon jälkeen olisi ehkä taas aika tuoda tähänkin blogiin hieman eloa. Kuluvan syksyn koulunalkua on säestänyt ranskalainen M83, jonka löysin sopivasti juuri sen jälkeen, kun yhtye oli esiintynyt Uuden musiikin festivaalilla Turussa. Kohtaloni on ilmeisesti olla aina enemmän tai vähemmän jäljessä. No, aina ei voi voittaa, joten olenkin keskittynyt enemmän Saturdays=Youth–levyn pyörittämiseen ihan kotioloissa, kaukana Turusta. Vanhana Air-kuuntelijana M83:sta on mahdoton olla pitämättä – varsinkin, kun mukaan lasketaan aina pisteitä nostava ranskalaislisä. Myös jonkin arvostelun mainitsema yhteys Sofia Coppolan elokuviin on mielestäni täysin kuultavissa. Saturdays=Youthin voisi helposti kuvitella soivan esimerkiksi Marie Antoinetten taustalla.

MP3 M83 – Kim & Jessie
M83:n albumilta Saturdays=Youth (2008).

Airilta uudelleenjulkaisu

Pitchfork kertoo, että ranskalaisbändi Air julkaisee uudelleen Moon Safari –levynsä maalis-huhtikuussa. Syynä on levyn kymmenvuotissyntymäpäivä, jonka kunniaksi kaikki Air-fanit saavat vanhan levyn lisäksi kuullakseen kasan lisämateriaalia. Julkaisulta löytyy ainakin remixejä, livetaltiointeja sekä dvd bändin kiertueelta vuodelta 1999. Luvassa lienee siis toivottavasti myös ihanaa ranskalaispuhetta.

Tämä julkaisu taitaa olla juuri minulle tarkoitettu, sillä itseeni Moon Safari ole koskaan täysin kolahtanut, vaikka Airia muuten rakastankin. Ehkä olen ostanut sen väärällä hetkellä, mutta esimerkiksi Talkie Walkie on mielestäni aina ollut paljon kuunneltavampi kokonaisuus. Ehkä tässä on siis tilaisuus löytää Moon Safarin hienous.

Noin muuten suhtaudun vähän skeptisesti näihin kymmenvuotismuisteloihin. Ne tuntuvat niin älyttömältä rahastukselta, että ainoa uudelleenjulkaisu, jonka olen suostunut ostamaan on Manicsien The Holy Bible. Mutta se nyt onkin niin mieletön levy, että ostaisin sen varmaan kaksikymmenvuotisjulkaisunakin.

MP3 Air - All I Need
Airin albumilta Moon Safari (1998).

MP3 Air - Alone in Kyoto
Airin albumilta Talkie Walkie (2004).